Vapaaehtoistyö on ROCK!

Vapaaehtoistyö on nostanut profiiliaan mm. presidentti Niinistön avustuksella. Tämä tekemisen muoto saa aikaan ”hyvänolonadrenaliinikiksejä”. Vapaaehtoistyöstä on apua niin avun tarvitsijalle kuin sen antajallekin. On tehty tutkimuksia, joiden yksiselitteinen lopputulos on se, että vapaaehtoistyötä tekevät kärsivät vain oman navan tuijottelijoita huomattavasti vähemmän muun muassa depressioista.

Vapaaehtoiseksi ryhtymiseen on useita syitä. Voi olla, että on itse kokenut elämässään jotain sellaista, jonka jakaminen auttaa muita ja itseä. Voi olla, että omat vanhemmat asuvat kaukana ja sen sijaan että pystyy auttamaan heitä, auttaa muita saman ikäluokan ihmisiä. Voi olla, että joku pyysi mukaan. Voi olla, että tarvitsee tekemistä oman syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Jokainen ihminen toimii vapaaehtoisena omien tietojensa ja taitojensa mukaan, maalaisjärjellä.  Siihen ei siis vaadita minkäänlaista erityisosaamista tai tutkintoa.  Järjestöt kouluttavat ja haastattelevat vapaaehtoiseksi haluavat. Vapaaehtoisia sitoo yleisesti vaitiolovelvollisuus, mutta muuten velvollisuus on tehdä vain se minkä on luvannut. Näiden asioiden kanssa ei siis joudu ”naimisiin”, jos sellaiseen mukaan lähtee. Vapaaehtoisuus tarkoittaa siis myös sitä, että niistä voi irtaantua, jos vaikkapa oma elämäntilanne niin vaatii.

Jokaiselle löytyy ihan varmasti tapa, jolla vapaaehtoista auttamistyötä voi tehdä. Se voi olla löytöeläintaloissa auttamista, pienten lasten perheiden vertaistukena olemista, maahanmuuttajatyötä, luonnonsuojelua, sosiaali- ja terveysalan järjestöissä toimimista. Avun tarvitsija voi myös löytyä ihan naapurista, mutta voi olla turvallisempaa kaikin puolin toimia jonkun järjestön tai organisaation kautta.

Auttamisen voi tehdä myös ryhmänä, jos yksin toimiminen ei innosta. Vaikka jokin urheiluseura tai poliittinen nuorisojärjestö voi ottaa asiakseen esimerkiksi matonpesutalkoot tai auttaa muutossa, remontissa tms. tms.

 Seuraavassa muutamia tapoja Vantaalla ja osa järjestöistähän toimii valtakunnallisesti. Kattava esittely Suomessa toimivista vapaaehtoisverkostoista löytyy KansalaisAreena ry:n sivuilta kansalaisareena.fi.

Violan keikka-apu:

• keikkaluontoista avustamista kotona asuville senioreille

Yhteydenotot: puh. 040 740 6622 tai viola@vantaalla.info. Nettisivut: viola.nettisivu.org

• vastaavanlaiset keikka-avut toimivat myös ainakin Helsingissä (Helsinki Missio) ja Espoossa (Espoon Vapaaehtoisverkosto)

Vantaan kaupunki:

• koulujen aamu- ja iltapäiväkerhoihin mummoja ja pappoja
• SenioriOsaajat
• palvelutalojen vapaaehtoistoimintaan

Lisätietoja:  vantaa.fi/vapaaehtoistoiminta

Evankelisluterilainen seurakunta

• Nikkaristit/kyläsepot
• keikkaluonteista avustamista
• kaikenlaista vapaaehtoistyötä esimerkiksi lasten, nuorten, vanhusten ja maahanmuuttajien parissa.

Yhteydenotot seurakuntien omilla nettisivuilla: vantaanseurakunnat.fi

Punainen Risti:

• ystävätoiminta vammaiselle/ikäihmiselle/pitkäaikaissairaalle
• saattoapu
• Nuorten Turvatalojen vapaaehtoistoiminta
• lipaskerääjiä , lasten kerhojen vetäjiä, tapahtumien järjestäjiä sekä kouluvierailijoita.

Yhteydenotot: tikkurila@punainenristi.fi , nettisivut:  tikkurila.punainenristi.fi

Pelastakaa Lapset ry:

• sijaisperheiden tukihenkilötoimintaa

Mannerheimin Lastensuojeluliitto:

•  Paikallisyhdistykset tarvitsevat apua esimerkiksi retkien, tapahtumien ja harrastekerhojen toteuttamiseen.
• Hae koulusi tukioppilaaksi. Tukioppilastoiminta on MLL:n tukemaa toimintaa.

Tutustu:  mll.fi/nuortennetti

Unicef

•     Ympäri Suomen paikallisryhmiä, joiden toimintaan voi lähteä mukaan.
•     Vapaaehtoistyötä ulkomailla.

Parasta lapsille

•  Vapaaehtoiset järjestävät omalla paikkakunnallaan lapsille ja perheille leiritoimintaa, tapahtumia ja tempauksia.

Ensi- ja turvakotien liitto / Vantaan Ensi- ja turvakoti

•  Vapaaehtoistyötä esimerkiksi tapahtumien ja retkien järjestämisessä, rahan hankkimisessa ja käytännön töissä (leipominen, maalaaminen…).

Lisätietoja:  www.vantaanturvakoti.fi

YAD – Youth Against Drugs

•  YAD:in jäsenet ja paikallisosastot järjestävät omalla paikkakunnallaan esimerkiksi diskoja, konsertteja, kilpailuja.

Lisätietoja: yad.fi

Irti huumeista ry

• Toimintamuotoja ovat vertaistukiryhmät, puhelintuki, asiakastapaamiset, tukihenkilötoiminta sekä ehkäisevä päihdetyö

Amnesty

•     Vapaaehtoiset avustavat toimistotöissä tai tapahtumissa.
•     Netissä voi tehdä vetoomuksia vaarassa olevien puolesta.

Animalia

•  Apua tarvitaan esimerkiksi postittamiseen ja tapahtumien järjestämiseen. Osan työstä voi tehdä sähköpostin välityksellä.

WWF

•     Liity vapaaehtoiseksi esimerkiksi talkoisiin, öljyntorjuntajoukkoihin tai keräyksiin.
•     Haasta koko koululuokkasi mukaan ympäristöstä huolehtimiseen.

Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille löytyy runsaasti tietoa. Oikein hyviä nettisivuja on muun muassa:

• kansalaisareena.fi
• mll.fi/nuortennetti
• vantaa.fi/vapaaehtoistoiminta

Suomi on yhdistysten luvattu maa. Täällä on tuhansia yhdistyksiä ja järjestöjä, jotka on perustettu jonkin aatteen tai asian ympärille. Puolueet, ay-liike, urheiluseurat, sosiaali- ja terveysalan järjestöt, nämä kaikki pyörivät vapaaehtoisten voimin ja ylin päättävä elin onkin luottamushenkilöpohjainen eli jäsenet käyttävät ylintä päätäntävaltaa. On todella tärkeää, että kaikkea vapaaehtoistoimintaa johdetaan oikein. Monessa asiassa vapaaehtoisten johtaminen on vaativampaa kuin palkollisten.

Ensinnäkin pitää ymmärtää vapaaehtoisten motivaatio ja ylläpitää tätä motivaatiota. Tuki ja ohjaus on tärkeää. Johtajan, tai koordinaattorin, on hyvä tiedostaa, että vapaaehtoinen ei toimi minkään työlainsäädännön alaisena eli aivan samat velvoitteet eivät häntä koske. Vapaaehtoinen voi helposti pompata pois ringistä, jos kokee johtamisen epämiellyttäväksi.  Tekemisen on oltava mukavaa, siitä pitää saada kiitosta ja kannustusta. Vapaaehtoisia ei voi pitää itsestäänselvyytenä.

Sen, kuka johtaa vapaaehtoisia (on se sitten luottamushenkilö tai palkattu henkilö), on tarpeellista ymmärtää järjestönsä toiminta ja historia; miksi järjestö on alun perin perustettu. Mitkä ovat sen aatteet, arvot ja perusidea. Sooloilu tässä asiassa on kirosana.

Myös organisaation koko voi luoda haasteita. Pienessä vapaaehtoiset ovat lähempänä, mutta suurissa paljon palkattua henkilökuntaa olevissa järjestöissä voi joltakin yksittäiseltä työntekijältä helposti unohtua vapaaehtoinen kaiken muun massan joukkoon. Tällöin johtajalta vaaditaan kykyä paitsi huomioida vapaaehtoinen myös muistuttaa palkollisia vapaaehtoisten olemassa olosta ja siitä, että mikään järjestö ei toimi ilman vapaaehtoisia.

Rohkeasti mukaan vaan! Vapaaehtoistyö antaa taatusti enemmän kuin ottaa.